Julkaistu    |  Päivitetty 
Asko Asikainen

Byrokratian rattaissa

Kuulettehan tuota ilkeää kirskuvaa ja narskuvaa ääntä? Ettekö, kuivat byrokratian rattaat jauhavat uhriaan, minua, ja hampaani narskuvat voimattomasta tulipunaisesta raivosta. Lopetin juuri ääneen kiroilemisen, naapurit koputtelivat.

Minäpä kerron, vaimoni Maija täytti 80 23.12., joulupäivänä hän joutui ensiapuun ja sitten Siilaisen kuntoutussairaalaan, sai hyvää hoitoa, toipui, mutta ei kotikuntoon. Viime viikolla hänet siirrettiin Lehmoon Siirtymäkoti Kultasiipeen odottamaa hoitokotipaikkaa. Hyvä niin, ettei alkanut se tavanomainen töytyyttely terveyskeskuksesta toiseen.

Meillä oli omat käyttötilit pankissa, minulla oli 2013 tehty tilin käyttösopimus ja hoidin hänenkin pankkiasiansa. Ei olisi pitänyt. Halusin viedä hänen puhelimensa hoitopaikkaan, hän olisi voinut puheloida hoitajien avustuksella. Kysyin pankista, miten pitäisi menetellä, että voisin hoidella asioita edelleen. Ystävällinen toimihenkilö tiedusteli tilannetta ja kertoi, että hänen täytyy valitettavasti poistaa Maijan tilin käyttäjätiedot, minulla ei ole oikeutta käyttää tiliä. Minut lyötiin ällikällä suoraan otsalohkoon. Vaimoni ei olisi saanut luovuttaa minulle henkilökohtaisia käyttäjätietojaan, ei vaikka olemme olleet naimisissa 55 vuotta, eivät vaikka käytäntö oli jatkunut 9 vuotta. Hyvä etten joutunut syytteeseen tilin väärinkäytöstä. En pääse Kanta-palveluun, en minnekään, missä tunnistusta vaaditaan.

Kysyin että mitä tekisin. Minun pitäisi toimittaa pyörätuolissa torkkuva Maijani pankkiin, jossa hän vakuuttaisi luovuttavansa minulle käyttäjätietonsa, tai tehdä edunvalvontasopimus, mikä tulisi voimaan puolen vuoden kuluttua. Seuraavana päivänä paljastui vielä, että voisin pyytää lääkäriltä lausunnon vaimoni kunnosta ja pankki ehkä avaisi tilin. Hoitava lääkäri Siilaisilla ei sitä antanut, Maija ei ollut enää hänen potilaansa. Kultasiiven lääkäri on Helsingissä, yhtäkaikki vaimoni pitäisi kuljettaa Tikkamäelle terveyskeskuksen lääkärille lausuntoa varten.

Mitäkö teen? Perkele, minä en tee mitään! Katselen vain tavaraa valmiiksi ulosottomiehelle, kun hän tulee perimään Maijan tilille tulleita e-laskuja. Oottelen turhaan että jonakin päivänä jossakin päässä vielä joku järjen häivä välähtäisi, että ei tainnu männä niinku Strömsössä. Olen vasta 80, minulla on aikaa ootella.

Kommentoi

Hae Heilistä