Julkaistu
|
Päivitetty
Ritva Mikkilä
Ukrin Karin muistoksi
Tuntemani Kari oli lempeä kirjallinen isähahmo...
Minulle hän oli kahden teokseni nimi-isä. Esikoisteokseni Ruusujen kasvussa ja viimeinen runoteokseni Valo on havainnut minut ovat Karin ristimiä!
Seuraavin sanoin haluan kunnioittaa hänen ikimatkaansa:
Rakkaus on ajanulkopuolella
toisessa maassa
siellä rauhan ovi on
aina kultahaassa
Kommentoi