Julkaistu    |  Päivitetty 
Hannu Ketoharju

Suomen toimintavapaus kaventuu sotilasliitossa

Suomessa ollaan tekemässä suurta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjanmuutosta tuleville vuosikymmenille sotapsykoosia muistuttavassa pelon ja suuttumuksen ilmapiirissä, jonka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt. Suomella on yli 75 vuoden kokemus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Perusajatus on ollut, ettei Suomen alueen kautta kohdistu sotilaallista uhkaa naapureihin ja ne voivat luottaa siihen.

Hallituksen selonteossa lähdetään ajatuksesta, että Naton jäsenyys muodostaa pelotteen Venäjälle hyökätä Suomeen. Miten tällainen pelote vaikuttaa maidemme välisiin suhteisiin, kun Nato mielletään Venäjällä viholliseksi. Eikö meidän pitäisi ottaa huomioon edelleen joitakin maantieteeseen liittyviä tosiasioita.

Välittömässä itärajan läheisyydessä on Pietarin miljoonakaupunki ja Muurmanskissa on Venäjän tärkeimpiä ydinaseiden tukikohtia. Putinin syrjäyttäminen Venäjän johdosta ei poista suurvaltojen välistä kilpailua ja sotilaallisia jännitteitä niiden väliltä. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori emeritus kenraalimajuri evp Aarno Vehviläinen varoittaa, että ”Naton ja Venäjän välisen rajan tärkeimmän vartijan kohtalo tulee olemaan kova? – On suorastaan hölmöä ryhtyä siihen hommaan”.

Naton mahdollinen turva jäsenilleen kuuluisan 5. artiklan nojalla on käytännössä hyvin teoreettinen. Kun Nato-maiden päämiehet ovat todennut avun tarpeen, päättävät itse kunkin maan parlamentit avun luonteesta. Se voi olla vaikka villasukkia, viinapulloja tai pommeja tai pelkästään sanallista tukea.

Ukrainassa ei Nato pysty julistamaan edes lentokieltoaluetta Venäjän pelosta. Jäsenyys Natossa tuskin muuttaa valmiutta Yhdysvaltojen kongressissa ottaa riskiä kolmannen maailmansodan aloittamisesta Suomen tai Baltiankaan vuoksi. Aseita ja moraalista tukea tietysti riittää sijaissotijoille, jotka palvelevat Yhdysvaltojen strategisia etuja olimmepa Natossa tai emme.

Ukrainan sota päättyy rauhansopimukseen aikanaan, ja siinä vaiheessa olemme paljon viisaampia, millainen tilanne Eurooppaan muotoutuu. Silloin tarvitaan liennytyksen palauttamista suurimman yhteisen turvallisuusuhan, ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Suomen toimintavapaus olla aloitteellinen diplomatiassa kaventuu sotilasliitossa. Käytännössä koeteltua ja hyvin toiminutta linjaa ei pidä lähteä hätiköiden muuttamaan.

Kommentoi

Hae Heilistä