Julkaistu    |  Päivitetty 
Merja Mäkisalo-Ropponen

Nuori hoivaaja ansaitsee tuen

Nuoret hoivaajat ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka hoitavat, avustavat tai tukevat perheenjäsentään, suorittaen usein säännöllisesti merkittäviä hoivatehtäviä ja ottaen vastuuta aikuisten lailla. Hoivaa tarvitseva henkilö on usein lapsen vanhempi, mutta voi olla myös muu lähisukulainen, jolla on jokin vamma, krooninen sairaus, mielenterveysongelma tai muu vaiva, jonka hoitamiseen tarvitaan hoivaa, tukea ja valvontaa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan 2–8 prosenttia länsimaisista nuorista hoivaa läheistään fyysisen tai psyykkisen sairauden, päihdeongelman tai muun terveyteen liittyvän haasteen vuoksi. THL:n vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan viikoittain tai päivittäin läheistään hoivaavia nuoria oli vastanneista noin kuusi prosenttia.

Nuorilla hoivaajilla on usein muita vähemmän harrastuksia. Heillä on enemmän mielenterveyden ja koulunkäynnin haasteita, yksinäisyyden kokemuksia ja kiusatuksi tulemista sekä heikompi koettu terveydentila ja elämäntyytyväisyys. Lisäksi nuorten hoivaajien tunnistamisessa ja tukemisessa on puutteita koulussa ja oppilashuollossa. Sama koskee myös koko perheen tilanteen huomioimista ja hoivaa tarvitsevan perheenjäsenen palveluita.

ALISA-toiminta tarjoaa tukea pohjoiskarjalaisille perheille sekä lapsille ja nuorille, kun perhettä on kohdannut vanhemman terveydentilaan liittyvä haaste. Toiminta sai alkunsa vuonna 2018 STEA:n rahoittamana projektina, mutta tästä vuodesta alkaen se sai pysyvän rahoituksen.

ALISA on jo kohdannut satoja perheitä Pohjois-Karjalassa. Toimintaan kuuluu muun muassa tukitapaamisia lapsille, nuorille ja vanhemmille erikseen sekä vapaamuotoisia viikonloppuleirejä koko perheelle. Lisäksi ALISA on tuonut näiden lasten, nuorten ja vanhempien ääntä kuuluviin sosiaali- ja terveyspalveluihin niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. ALISA on myös tuottanut käytännön työkaluja ja opintomateriaalia ammattilaisille sekä kouluttanut heitä tunnistamaan ja kohtaamaan nuoria hoivaajia.

Monille vanhemmille on ollut helpotus nähdä, että he eivät ole tilanteensa kanssa yksin, mikä on helpottanut monien kokemaa syyllisyyttä omasta sairastumisestaan. Kaikessa toiminnassa pyritään tukemaan ja rakentamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta ja keskustelua jokaisen perheenjäsenen kokemuksesta muuttuneessa tilanteessa.

Kaikki ALISA:n toimintaan mukaan tulleet lapset ja nuoret ovat aluksi ajatelleet olevansa ainoita, joilla on perheessä sairautta. ALISA:ssa heillä on ollut mahdollisuus saada perheen ulkopuolinen paikka ja ihminen, jolle puhua tilanteen tuottamista tunteista ja oppia ymmärtämään omaa tilannettaan ja rooliaan siinä. He ovat kokeneet toiminnan hengähdystaukona arjesta, jonka keskiössä on vanhemman sairaus.

Kommentoi

Hae Heilistä