Joensuu ei arvosta historiaansa

Sahan tulipalon jälkeen raamit ovat olleet paikallaan sään armoilla yli 20 vuotta eikä asemakaavan laatimisen yhteydessä raamien kuntoa ole tutkittu. Tuskin on kenellekään yllätys, että rakenteet ruostuvat ja hapertuvat kun annetaan ajan vain tehdä tehtävänsä. Joku voisi epäillä, oliko määräyksen suojelunäkökulmaa aikomustakaan toteuttaa.

Joensuun museot olivat puoltaneet purkupäätöstä. Lausunnossa valitellaan kuntotarkastuksen laiminlyöntiä ja arvioidaan jäänteistä valmistettavaa taideteosta kohtuulliseksi lohdutuspalkinnoksi – ikään kuin Joensuun katukuvassa ei vielä olisi tarpeeksi ruosteista taidetta.

En ole havainnut kenenkään viranomaisen osoittavan huomiota Penttilän sahan raamien maakunnalliselle ja paikalliselle merkittävyydelle, joita kuitenkin rakennussuojelulaki edellyttää arvioimaan. Näitä seikkoja ovat muun muassa kohteen ainutlaatuisuus, edustavuus ja historiallinen todistusvoimaisuus. Raamit mielestäni edustavat ja todistavat Joensuun historiaa sekä identiteettiä olennaisella tavalla. QR-koodin takaa avautuvan digikuvan ja ilmielävän monumentin keskeinen ero on siinä, että toinen niistä on oikeasti olemassa. Oikaisuvaatimusta päätökseen voi hakea kahden viikon ajan esimerkiksi yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen. Jää nähtäväksi, puuttuuko asiaan kukaan.