Joulu, juhlista jaloin

Useimmilla meillä vanhemman sukupolven ihmisistä on monia mieluisia muistoja koulun joulujuhlista. Toki näytelmissä mukanaolo jännitti ja pieniä kommelluksia sattui. Mutta joulumieli oli käsinkosketeltavissa.

Itse en osaisi kuvitellakaan koulun joulujuhlaa ilman jouluevankeliumin lukua. Joosef ja Maria jouluseimitarinaa. Samoin yhdessä laulettu virsi 21 ”Enkeli taivaan lausui näin” oli aivan yhtä luonnollista kuin muutkin joululaulut ja juhlan lopussa leikityt tonttuleikit.

Entäpä kuusijuhlan, kuten lapsuudessani joulujuhlaa kutsuttiin, juhlan lopuksi saatu omena ja pipari paperipussissa. Vieläkin voi sen tuoksun aistia. Koulun joulujuhla toi iloa ja mielihyvää. Yhteyttä. Antoi toivoa. Siitä alkoi todellinen joulu!

Totta kai. Kaikilla on uskonvapaus. Mutta koulun velvollisuus on edelleen opettaa lapsille ja nuorille myös Suomen suurimman kristillisen juhlan; joulun tausta ja juuret. Ellei Jeesus olisi joulujuhlan Johtotähti, silloinhan lapset kävisivät jouluna koulua?

Joensuun tarkastuslautakunnan puheenjohtajana kysyn, julkisesti vastattavaksi, kuinka järjestettävissä joulujuhlissa todella huomioidaan tasavertaisesti, tällä kertaa myös kristittyjen perheiden lapset? Yhteisessä juhlassa. Kuten voimassa oleva, opetushallituksenkin ohjeistuksen yläpuolella oleva perustuslaki, edelleen sallii.

Tarjotaan lapsillemme ja nuorillemme, lisääntyvän pahoinvoinnin tilalle, toivoa tulevasta!

Siunattua joulun odotusta ja Jeesuksen syntymäjuhlaa kaikille.