Julkaistu    |  Päivitetty 
Pentti Stranius

Outo olo valtuustosta

Joensuun valtuustokeskustelua talousarviosta 12.12.2022 voisi kommentoida kriittisesti pitkäänkin. Se sisälsi, varsinkin aluksi, sen verran mainostusta ja markkinointia sekä eri puolueiden edustajien itsekehua ja omahyväistä yksimielisyyttä, että kuulijalle jäi outo olo: olenko seuraamassa yritysmessuja vai uskonnollisten johtajien saarnatilaisuutta? Ei siis ihme, että kulisseissa (kaiketi) sovittu yksimielisyys johti myös täydelliseen lopputulokseen. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki nyökyttelivät ja hyväksyivät talousarvion mukisematta. Puutun tässä mielipiteessäni vain pariin seikkaan, jotka nousivat pintaan keskustelua seuratessa.

Ensiksi, valtuusto on eri yhteyksissä peräänkuuluttanut kansalaisten parempaa kuulemista, jopa aloitteellisuutta. Kun sitten kansalaiset aktivoituvat, kysyvät ja kyseenalaistavat, mielipiteet vaietaan, nollataan tai aloitteita vähätellään. Joskus jopa naureskellaan, etteivät asukkaat ole perillä “vaikeista yksityiskohdista” ja protestoivat siksi. Näin kävi tässäkin talouskeskustelussa. Aikaisemmin nollattiin “junantuomat muukalaiset” tai “viherpiipertäjät”. Onneksi ei enää.

Toiseksi, näyttää siltä että pienikin valta pienessä kaupungissa turmelee käyttäjän vikkelästi. Ryhmäkuri, kulissikeskustelut ja johtajan tai markkinamiesten auktoriteetti ovat kaiken päätöksenteon A ja O. En kehtaa edes ääneen sanoa, miten käy pienen päättäjän Isolla Kirkolla tai Brysselissä, missä tyhjä fraseologia ja “Oodi ilolle -optimismi” kaikuvat ja hyvä veli -verkosto, lobbaus ja korruptio saavat enemmän kasvualustaa vuosi vuodelta.

Seurasin mielenkiinnolla myös keskustelua Joensuun Koivuniemen maisemaan suunnitellusta Kukkilinnun puistohankkeesta. Se kiinnostaa nimittäin luonnollisesti satoja, erityisesti ev.lut. kirkon seudun eli Koulukadun ja Eteläkadun taloyhtiöiden asukkaita. Valtuuston äänestyspäätös Kukkilinnusta 51–6, siis hankkeen suunnittelun jatkamisesta ja ensi vaiheen toteuttamisen puolesta, vuodesta 2023 alkaen, on paljonpuhuva. Marjatta Räty sai tässäkin kysymyksessä säästöaloitteelleen vain 6 kannattajaa. Ihmettelen.

Olisi ollut kohtuullista puuttua nimenomaan nykytilanteessa, kun säästämisestä puhutaan kaikkialla, talousarvion tuhlailua lisääviin, ei-välttämättömiin hankkeisiin kuten juuri Kukkilintuun, ja miettiä oikeasti, mitä se tuo tullessaan jokimaiseman kirkon puoleiselle rannalle tulevina vuosina.

HUOM! Kukaan alueen asukas ei vastusta jokirannan rantareitin ja nurmikkojen kunnostusta, puiden istutusta tai yleisövessaa kirkonmäen seutuville. Tämä ei vie paljonkaan rahaa eikä siihen Kukkilintua tarvita! Muut rakennelmat, aidatut alueet, temppuiluradat ja maiseman pilaaminen keinotekoisilla laitteilla, valoilla ja melulla, isot parkkipaikat, mahdollinen kahvila ja niin edelleen vievät miljoonia! Siis jatkossa.

Keinotekoista puistoahan pitää myös ylläpitää ja huoltaa nykyistä enemmän tulevaisuudessa verorahoin, toisin kuin vaatimatonta mutta luonnonmukaista ja kaunista Koivuniemen nykyistä viehättävää, ainutlaatuista keskustan rantamaisemaa, jolla omatoimista harrastusta, kuntokävelyä ja lenkkeilyä luonnossa piisaa päivittäin! Kirkon edustan kenttäkin on aktiivikäytössä vuoden ympäri: palloilulajeista hiihtoon, lasketteluun, kuntoiluun, oleiluun ja erittäin suosittuun frisbee-harrastukseen.

Ja lopuksi, ne kysymykset, joihin odotan vastausta (ja jotka olen välittänyt myös Joensuun valtuustoryhmille), ovat seuraavat:

1) Miksi monissa Suomen kaupungeissa toimiva pörssiyhtiö Sitowise sai Kukkilintu-urakan, ja paljonko sille on jo maksettu Koivuniemen maisemasuunnittelusta? Eikö omasta takaa, Joensuun kaupungista, olisi löytynyt tarpeeksi pätevää arkkitehti-suunnitteluporukkaa asialle? Oliko hanke kilpailutettu`?

2) Mitä hyötyä on järjestää ja mainostaa kansalaisten niin sanottuja ”kuulemisia” ellei heitä oikeasti kuunnella – ja elleivät edes lähitalojen asukkaat ole kuin viime vaiheessa tietoisia siitä, mitä ikkunoiden eteen suunnitellaan?

Kommentoi

Hae Heilistä