play

Senjo Strandmanilla, 24, on noin sata huonekasvia – "Olisin halunnut lukunurkan ikkunan ääreen, mutta tila piti varata kasveille"

Senjo Strandmanin olohuoneen järjestys on suunniteltu huonekasvien ehdoilla.

Senjo Strandmanin olohuoneen järjestys on suunniteltu huonekasvien ehdoilla. Kuva: Janita Kauppinen

Janita Kauppinen

Asunnon ovella vierasta ovat tervehtimässä kissat Mavis ja Luigi, jotka vaativat silityksiä. Senjo Strandman, 24, näyttää, mihin voi laittaa takin, ja menee keittiöön keittämään kahvia. Peremmälle astuessaan tulija huomaa asunnon väriloiston ja viherkasvit, joita on melkein joka huoneessa.

– Aikaisempaan opiskelijayksiöön ei olisi mahtunut näin paljon kasveja. Silloin kasvit alkoivat jo kiinnostaa minua, kimmokkeen sain poikaystävältä, Strandman kertoo.

He muuttivat Rantakylään 75 neliön kolmioon vähän reilu vuosi sitten. Strandman opiskelee Itä-Suomen yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta.

– Piti muuttaa vähän syrjempään, että on tarpeeksi tilaa kaikelle.

Olohuoneessa, ikkunan edessä, on joukko erilaisia viherkasveja värikkäissä ruukuissa. Kasvatuskaapissa on kasveja juurtumassa ja myös niitä kasveja, jotka tarvitsevat intensiivisempää valohoitoa.

Kasvit ovat levittäytyneet vierashuoneeseenkin.

Kasvit ovat levittäytyneet vierashuoneeseenkin. Kuva: Janita Kauppinen

Strandmanin kotona huonekasvit ovat päättäneet kaapin paikan. Yhteensä huonekasveja on arviolta satakunta ruukkua.

– Olisin halunnut lukunurkan ikkunan ääreen, mutta se tila piti varata kasveille, hän naurahtaa.

Huonekasveja on kulkeutunut Strandmanin kotiin poikaystävän mummolta, molempien äideiltä, kaupoista ja tori.fi:stä. Hän iloitsee siitä, miten helposti kasveja on saatavilla nykyään.

– Nättejä ja tarpeeksi isoja ruukkuja on kuitenkin vaikea löytää, joten haalimme niitä aina kun löydämme. Esimerkiksi kirpputorilta niitä löytyy halvalla.

Kotiin huonekasvit tuovat Strandmanille luonnonläheisyyttä, rutiinia ja rauhaa.

Hän on itse maalannut ruukkuja ja tasoja, joilla kasvit ovat, jotta saa lisää väriä sisustukseen. Tasoja voi tehdä myös itse.

– Vuokralla ollessa ei voi esimerkiksi seiniä maalata, mutta tällä tavalla saa paljon väriä kotiin.

– Maailmassa on niin paljon värejä, niistä tulee hyvä mieli, ja haluan nauttia niistä kaikista, Strandman kertoo.

Huonekasvit tarvitsevat hoitoa, kuten sopivasti valoa, ravinteita ja vettä, kukoistaakseen.

– Tämä on enemmän elämäntapa kuin mitään muuta. Jos olen vaikka viikonlopun pois kotoa, menen heti tarkistamaan, miten huonekasvit voivat, Strandman kertoo.

Vasemmanpuoleinen herttaköynnös ei kukoista samalla tavalla kuin toinen, vaikka olosuhteet on samat.

Vasemmanpuoleinen herttaköynnös ei kukoista samalla tavalla kuin toinen, vaikka olosuhteet on samat. Kuva: Janita Kauppinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kasvit auttavat pitämään huoneilman hyvänä. Ilmankostuttimen avulla ilmankosteus pysyy sopivassa 50–60 prosentissa.

– Monet vieraat sanovat, että on kuin tropiikkiin astuisi, täällä on helppo hengittää astmaatikonkin.

Strandman on huomannut, että monilta nukkumatit ja -maijat sekä pitsilehdet nuupahtavat juuri liian kuivan huoneilman vuoksi.

– Pitsilehdet ovat todella kauniita, ja niitä saa monissa väreissä, mutta ne ovat hankalia, Strandman sanoo.

Strandmanilla on aina jokin projekti menossa. Tällä hetkellä siemenestä on itämässä karambolaa ja avokadoja.

– Vaikeimmissa kasveissa kiinnostaa ongelmanratkaisu. Netistä ei löydy absoluuttista tietoa, vaan oikea vastaus löytyy kokeilemalla.

Parhaaksi kasvualustaksi huonekasveille on osoittautunut kookoskuitu, johon lisätään tarpeen mukaan perliittiä ja ruukkusoraa.

– Kookoskuitu pysyy ilmavana eikä tiivisty ajan saatossa, kuten multa.

Haastavien projektien ja kokeilujen lisäksi Strandman pitää siitä, että on helppohoitoisiakin kasveja.

– On kivaa, että on sellaisiakin, joista ei tarvitse stressata.

Huonekasvien huolehtiminen on kuitenkin aina kokeilua, eivätkä kaikki kasvit aina menesty.

– Meillä toinen herttaköynnös menestyy, mutta toinen ei, vaikka ne ovat samaa lajia. Kaikki yksilöt eivät vain asetu samoihin olosuhteisiin.

Senjo Strandmanin kissat saavat napostella ohraruohoa.

Senjo Strandmanin kissat saavat napostella ohraruohoa. Kuva: Janita Kauppinen

Talvella on ollut menetyksiä vedon takia. Harsosääsket ja ripsiäiset ovat myös tuottaneet päänvaivaa.

– Tuholaiset on ihan kauheita, koska näitä kasveja on paljon ja myrkky maksaa. Onneksi vain yksi kasvi on kuollut ripsiäisten takia.

Strandman kertoo, että Mavis ja Luigi eivät kuulu kasvien tuholaisiin, korkeintaan ovat kömpelyyttään pudottaneet joitain ruukkuja.

– Välillä Luigi on pureskellut kasveja, mutta se on ollut vain huomionhakua, hän sanoo.

Kissoja varten lattiatasolla on helposti saatavilla ohraruohoa, jota ne saavat pureskella.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta