Julkaistu    |  Päivitetty 
Arttu Laakkonen

Ahvenen narraajat kerääntyvät Joensuuhun

Kyllä siellä kalaa on, mutta sitä ei ole helppo löytää, ennustaa Juha ”Kossu” Kosonen SM-pilkin olosuhteita. Kuva: Arttu Laakkonen Kyllä siellä kalaa on, mutta sitä ei ole helppo löytää, ennustaa Juha ”Kossu” Kosonen SM-pilkin olosuhteita. Kuva: Arttu Laakkonen
Joensuun seudun kalakerhot isännöivät pilkkimisen suomenmestaruuskisoja helmi-maaliskuun vaihteessa.

Itse asiassa kisoja on kaksi: esikilpailut järjestetään jo 20. helmikuuta ja varsinaiset SM-pilkit nykytellään 5. maaliskuuta.

Ensin mainittuun odotetaan 300–500 pilkkijää, ja kisapäivänä Lautasuon lahden jäälle painaa arvioiden mukaan 1 500–2 000 pilkkijää. Päälle luetaan vielä satakunta järjestelyihin osallistuvaa talkoolaista ja – toivottavasti – runsaslukuinen yleisö.

Kisan virallinen järjestäjä on Pohjois-Karjalan Urheilukalastajat, jota useat paikalliset seurat avustavat järjestelyissä. Mukana järjestelyissä ovat ainakin Joensuun Onki, Joen Kalaveikot, Liperin Urheilukalastajat ja Kaltimon Kalapojat.

Kilpailukeskuksena toimii ravirata, ja kilpailualue on Pyhäselän luoteiskulma sen kohdalla, eli Lautasuon lahti Marjalan, Kaskisniemen ja kaupungin edustalla.

Kisapäivänä startti tapahtuu kello 10 ja kilpailuaika päättyy kello 14. Nuo ovat ne ajat, jolloin Kosonen suosittelee yleisöäkin paikalle ilmestymään, jos ei jaksa päivystää koko päivää.

– Saa jäällekin totta kai mennä kisaa seuraamaan, kunhan nyt ei ihan häiriöksi ole onkijoille, hän ohjeistaa.

Kilpailualue on laaja (kauimmaiseen kolkkaan tulee kuuden kilometrin matka lähtöpaikasta) ja kalaisa, mutta ei helppo, sanoo kisaorganisaation tiedottamisesta vastaa Juha Kosonen.

Suomenmestaruuspilkissä ongitaan pelkkää ahventa, joka antaa kisaan oman haasteensa.

– Siellä kyllä on sekä isoa että pientä ahventa, mutta siellä on myös isoja alueita, josta kalaa on vaikea löytää. Toisaalta kohdalle saattaa osua sitten sellainenkin suppa, jossa sitä saalista todella on, hän sanoo.

– Se tietysti riippuu siitäkin, minkä verran jäällä on lunta. Matalikkoja siellä piisaa, valinnan mahdollisuudet ovat melkoiset.

Parituhatta kairaukkoa ja -akkaa lahden jäällä kuulostaa suurelta määrältä, mutta se on itseasiassa alle puolet huippuvuosien osallistujamääristä.

– Joskus kisoissa oli viisi, kuusikin tuhatta pilkkijää, mutta niistä ajoista on tultu alas. Ja siihen on selkeä syykin: pilkkiporukan keski-ikä alkaa olla aika korkea, ja nuorempia harrastajia ei ole tullut, Kosonen sanoo.

Samasta ikäpoliittisesta syystä hän toivoo, etteivät olosuhteet jäällä olisi kilpailupäivinä kovin raskaat.

– Toivotaan, ettei lunta olisi liian paljon. Mutta kyllä meillä ensihoitajat päivystää, hän virnistää.

Paikallistähtiäkin kisaan osallistuu, ja heille Kosonen povaa kisassa pientä etua tutusta alueesta.

– Paikalliset tietävät paikat ja tuntevat veden värit täällä. Mutta on siellä paljon kilpailijoitakin!

Voittopokaaleihin hän arvelee päästävän kiinni noin 6–8 kilon saaliilla.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä